Monthly Archives: heinäkuu 2014

Whoopie pies

image
Whoopies-kirja (Gummerus 2012) on odotellut kirjahyllyssäni ainakin vuoden ja vasta nyt kesäloman vedellessä viimeisiään ehdin tutustua tähän herkkuun.

Kirjan mukaan whoopie pie on pyöreä, käsin syötävä kerrospikkuleipä, jonka välissä on pehmeä täyte. Se on kotoisin USA:n itärannikolta. Perinteisimmässä versiossa pikkuleivät ovat tummia ja välissä on kermaista vaahtokarkkitäytettä.. Klassisia makuja ovat myös vanilja, kurpitsa, suklaahiput ja piparkakku, mutta makuja ja täytteitä voi keksiä mielin määrin.

image

Heti alkuun täytyy sanoa, että whoopien koko pääsi yllättämään. Mielikuva taisi olla macaronin kokoisesta suupalasta, mutta näistä tulikin kämmenen kokoisia, joten kyse on todellakin leivoksista eikä pikkuleivistä! Toisekseen nämä ovat sata kertaa helpompia tehdä kuin macaronit.

Valitsin kokeiluun vaalean sitruunawhoopien ja suklaa-limettiwhoopien. Viimeksi mainitut olisi pitänyt vielä kastaa puoliksi maitosuklaaseen, mutta laiskuuttani jätin se vaiheen pois. Pohjista tuli pehmeitä ja meheviä ja täytteet olivat voi-tuorejuusto-tomusokeripohjaisia kreemejä. Näillä kahdella pohjalla selviäisi jo aika pitkälle, koska täytteiden koostumusta ja makuja olisi helppo vaihdella.

Molemmat versiot maistuivat oikein mukavilta, ei siinä mitään. Ainut huono puoli oli koko – yhdestäkin tulee helposti ähky. Seuraavalla kerralla taidan tehdä hieman pienempiä, mikä ei varmaankaan ole kiellettyä.

image

Kirsin päivän kuppikakut


 

Naistenviikko päättyy tänään Kirsin, Kristiinan, Tiinan ym. nimipäivään ja sen kunniaksi kehittelin suklaisen ja kirsikkaisen kuppikakun. Nimipäivän viettäminen taitaa tosin olla enemmän äitini sukupolven juttuja, mutta toisaalta pienen juhlan aiheita ei ole koskaan liikaa.

Muffinssireseptin muokkasin Gummeruksen Kuppikakut (2012) -kirjassa olevasta reseptistä. Täytteeksi keitin kirsikkahillon, mutta miksei kirsikanpaloja voisi laittaa myös taikinaan. Mascarponejuusto mehevöittää kermavaahdon aivan uusiin ulottuvuuksiin – ehdoton suosikkini!

image

 

 

 

 

 

 

image

 

 

 

 

 

 

image

 

MUFFINSSIT 8-12 kpl
80 g tummaa suklaata
50 g Dajm-suklaata
1/2 dl maitoa
1 rkl kaakaojauhetta
115 g pehmeää voita tai margariinia
115 g muscovadosokeria
2 munaa (L-koko)
3 rkl creme fraichea tai muuta hapanmaitotuotetta
175 g jauhoja
1/2 tl soodaa

Laita uuni kuumenemaan 180 asteeseen. Mittaa kulhoon suklaat, maito ja kaakaojauhe. Kuumenna vesihauteessa koko ajan sekoittaen tai varovasti mikrossa, kunnes suklaa on sulanut. Sekoita tasaiseksi. Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi ja lisää seokseen kevyesti vatkatut munat (muscovadosokeri ei vaahtoudu yhtä hyvin kuin tavallinen sokeri.) Lisää sula suklaaseos ja creme fraiche ja sekoita. Siivilöi joukkoon jauhot ja sooda ja sekoita. Annostele taikina muffinssivuokiin ja paista 20-25 min, kunnes muffinssit ovat kohonneita ja tuntuvat koskettaessa kiinteiltä.

 

KIRSIKKAHILLO
250 g paloiteltuja kirsikoita
1 rkl vettä
85 g hillo- ja marmeladisokeria

Tästä määrästä tarvitaan kuppikakkuihin vain osa, joten halutessasi tee pienempi annos. Mittaa kattilaan pieniksi paloiksi leikatut kirsikat, vesi ja sokeri. Kuumenna kiehuvaksi ja keitä n. 15 min. Anna jäähtyä huoneenlämmössä ja halutessasi soseuta sauvavatkaimella. Laita hillo jääkaappiin.

 

KUORRUTE
2 dl vispikermaa
250 g mascarponejuustoa
1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria

Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää mascarponejuusto ja sokerit. Sekoita tasaiseksi.

Poraa jäähtyneiden muffinssien keskelle reiät muffinssi- tai omenaporalla ja täytä ne kirsikkahillolla. Pursota tai lusikoi kuorrute muffinssien päälle (kuvien kuppikakuissa on käytetty 8 mm:n pyöreää tyllaa). Koristele kirsikalla.

image

Mansikkakakku sitruunalla terästettynä

imageimageMansikkakakku kuuluu kesään kuin … mansikka kakkuun. Sellaisen toivoi myös kummipoika Markus 18-vuotissynttäreilleen.  Samalla päästiin juhlimaan aamupäivällä läpimennyttä inssiajoa.

Tässä kakussa on sokerikakkupohja mansikkamehulla kostutettuna.  Väliin laitoin ensin kerroksen lemon curdia eli sitruuntahnaa, jota saa lähes joka ruokakaupasta tai sitä voi helposti tehdä myös itse (netistä löytyy reseptejä). Seuraava kerros sisältää mansikkasiivuja ja sen päälle levitin kermarahkaseoksen, joka sisälsi vaahdotettua kermaa ja valkosuklaa-limerahkaa maustettuna sokerilla ja limoncellolla. Tanakoitin seosta vielä vaniljakreemijauheella. Täyttäminen kannattaa tehdä edellisenä päivänä, jotta kakku ehtii mehustua kunnolla.

Koristelussa päädyin ruusupursotuksiin ja mansikkaviipaleisiin. Päälle kokeilin vielä hyytelösokerikiillettä (jota on ole tehnyt aikoihin). Annoin kiilteen hyytyä hieman liian kauan, mutta sain sen vielä kelvollisesti lusikoitua mansikoiden päälle.

Pionikakku Venlan rippijuhliin

imageimageKummityttöni Venla pääsi tänään ripille ja kummitäti tietenkin lupasi hänelle kakun. Venlan toiveena oli vaaleanpunainen sokerimassakuorrutus, jotain kukkia päälle, pitsiä ja sisälle suklaata ja mansikkaa. Jotta saisin lisää harjoitusta kerroskakkujen tekemiseen, ehdotin tällaista kaksikerroksista luomusta. Venlan kotipiha on kahden sukupolven voimin rakkaudella vaalittu kukkaistarha, josta nappasin idean pioneista kakun koristeeksi.

Pitsien valmistuminen veikin lähes yhden päivän, kun Englannista tilaamani pitsimuotti ei saapunutkaan ja jouduin käyttämään entisiä. Käytin ensimmäistä kertaa Claire Bowmanin valmista pitsimassaa, joka kuivatetaan uunissa. Aiemmin käyttämääni veteen sekoitettavaan jauheeseen en ole ollut tyytyväinen, mutta tämä Clairen keksintö levittäytyi helposti muotille. Kun vielä keksin kuivattaa toisen kerroksen jo kuivuneen päälle ja säätää uunin lämpötilan ja kuivatusajan sopivaksi, niin johan alkoi onnistua.

Kerroskakun tekeminen sinänsä ei ole mikään helppo juttu. Ainakaan jos haluaa täydellisen vaakasuorat ja pystysuorat reunat – miten se voi ollakin niin hankalaa! Taidan ensi kerralla tehdä suosiolla topsy turvy – eli heikunkeikunkakun, siinä kun ei tarvitse olla niin tarkka.

Mutta rippijuhlissa oli ihanaa. Konfirmaatiokirkko on aina herkkä kokemus ja sain olla myös alttarilla Venlaa siunaamassa. Päivä oli aurinkoinen ja helteinen – ja kakkukin oli säilynyt kuljetuksessa ehjänä ja maistui vieraille. Olisiko siis voinut olla mukavampi sunnuntaipäivä?

 

Raparperipiirakka vaniljakiisselillä

Jos tarvitset hyvää piirakkapohjan ohjetta, niin tässä on sellainen! Tämä resepti on kulkenut meillä suvussa pitkään, ties mistä on alunperin kotoisin. Tällä pohjalla teen myös omena- ja marjapiirakat ja aina maistuu yhtä hyvältä. Vaniljakiisseli sopii erityisesti raparperin kanssa ja siinä tulee oksaalihappoa neutralisoiva maito samalla.

 

Piirakkapohja

3 munaa
3 dl sokeria
1,5 dl maitoa tai kermaa
1 dl voisulaa
4,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria

n. 1 l paloiteltua raparperia

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Yhdistä kuivat aineet ja lisää seosta munavaahtoon vuorotellen maidon kanssa. Lisää lopuksi voisula ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja ripottele raparperinpalat päälle. Halutessasi voit vielä ripotella sokeria ja kanelia. Paista 200 asteessa n. 25 minuuttia.

 

Vaniljakiisseli

3 dl maitoa tai kermaa
1,5 dl sokeria
1 keltuainen
3 rkl perunajauhoja
2-4 rkl voita
1 rkl vaniljasokeria

Laita maito, sokerit, keltuainen ja perunajauhot kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Nosta kattila liedeltä ja lisää voi. Levitä tasaisesti raparperipiirakan päälle.

image