Niinhän siinä kävi, kuten minulle tahtoo yleensä käydä. Elämäni kylmimpänä juhannuksena ei sattunut olemaan paljoakaan tekemistä, joten ajattelin ihan pikkuisen tutkailla, että miten se blogin perustaminen tapahtuu. Siis sen blogin, jota en aikonut vielä pitkään aikaan perustaa. Noh, lukija on varmaan jo arvannut miten siinä kävi.
Tässä siis kirjoitan enkä enää muuta voi. Opiskeltavaa on vielä pitkäksi aikaa, mutta ensimmäiseen artikkeliin asti olen kuitenkin päässyt. Tämä on kakkublogi, koska sairastuin – aivan niin minä olen asiaa selittänyt – kakkujen tekemiseen vajaat kaksi vuotta sitten. Kaikki alkoi pojan ylioppilasjuhlista ja macaroneista… tiedättehän. Kyse on pohjimmiltaan käsillä tekemisen vimmasta ja kauneuden rakastamisesta. Varsinaisen päivätyöni vastapainoksi tarvitsen tehdä jotakin konkreetista, jotta voin sanoa ”minä olen tehnyt tämän!”.
Leipomiseen minulla ei ole minkäänlaista koulutusta, jos ei huomioida kahden illan kansalaisopiston koristekurssia. Kaiken olen oppinut toisilta bloggareilta – kiitos!- ja YouTubesta. Toisin sanoen ei se ole niin vaikeaa miltä näyttää – tai ehkä joskus. Innostuksella ja hyvillä hermoilla pärjää kuitenkin yllättävän pitkälle.
KuPS-kakku
Sain jo muutaman kuvankin tänne! Asettelu meni pieleen, mutta jatkanpa tekniikkaan tutustumista, jotta pääsen seuraavaan artikkeliin asti.
Kakkujen suunnittelu alkaa tilaajan toiveiden kuuntelulla. Joskus toiveet ovat tarkat, joskus annetaan vapaammat kädet. Aivot alkavat kuitenkin työskennellä välittömästi ja ideoida, mikä on niin kutkuttavaa ja koukuttavaa.
Viimeisimmät kommentit